Melontamatka 2008 Päivä 1

Main Menu

Login Form

Written by Kristo Tuisk

Friday, 26 June 2009 15:06

Perjantai 8.6.2008, kello: aivan liian aikaisin.

Edellisen illan kohelluksista juuri ja juuri toipuneena suunnistimme porukoilleni, missä meille oli luvattu aamupuurot ja kanootti (sekä jos kilttejä oltais niin kyyti järven rantaan). Puoli-koomassa puurot naamaan ja kanootti auton katolle ja eiku menoks.

Muutama tunti myöhemmin...

Melontreitimme alkoi Kilpiäistenpohjasta (reittikartta nro. 1). Aluksi meinasimme, että kuinkahan kauas me jaksetaan meloa. Mennäänkö vääksyn kanavalle saakka vai jäädäänkö suosiolla Enonsaareen?

Matkaan päästyämme huomasimme, että melonta sujui kuin vettä vaan. Ehkä kätemme ja sormemme olivat vuosien näppäimistön nakuttelun tuloksena kehittäneet jopa joitain lihaksia. Alta aikayksikön ohitimme Karjusaaren ja olimme Isosaaren nurkilla (reittikartta nro. 2). Päätimme, että kierretään Isosaari yläkautta.

Reittikartta nro. 3 kohdassa löysimme niin houkuttelevan näköisen kalliotasanteen, että emme voineet vastustaa maihinnousua. Ja kun kerran maissa oltiin niin otettiin samalla vähän evästä.

Muutaman Snickers patukan jälkeen...

Matkamme jatkui kohti tuntematonta. Sokerin voimin laitoimme melat töihin ja matka taittui varsin mukavasti. Välillä oli aikaa pysähtyä ja nauttia Suomen maisemista parhaimillaan.

Tauko ja lounas

Melominen oli mukavaa ja emme ottaneet turhaa stressiä. Ennen lounasta pidimme toisen tauon (noin kello 11:30, reittikartta nro. 4).

Lounaspaikan löysimme noin kello 14:00 Pitkä-Ruokonen saarelta (reittikartta nro. 5). (Myöhemmin selvisi, että viereisellä Hännyssaarella olisi ollut laavu ja kaikki muut herkut.) Keittimet sylki tulta ja ruoka valmistui nopeasti.
Ensikertalaisena Trangia-spriikeittimen käyttäjänä olin todella positiivisesti yllättynyt sen toiminnasta. Kiitos muuten Lahden Partioretki kaupan nätille myyjälle kuka osasi auttaa oikeassa valinnassa.

Lounaan jälkeen, intoa täynnä jatkoimme matkaa. Parin minuutin melomisen jälkeen, Taaniel tarkkana miehenä ilmoitti, että olemme menossa väärään suuntaan. Kiersimme sitten Hännyssaaren alakautta ja matka jatkui ja masemat sen kun paranivat. Mökkejä oli tosin rannat täynnä, mutta ei se liikaa haitannut. Alempana kuvassa muuten hauska mökki missä on sisäänrakennettu "vene-talli". Toimiikohan se ovi kaukosäätimellä...

Illan tullen

Lounaan jälkeen olimme melonneet Vaanianniemen kärkeen ja oli aika yrittää etsiä kotikoloa illaksi. Meillä kun ei ollut mitään tietoa laavuista tai muista sijainneista mihin voisi pystyttää teltan, niin jatkoimme Iso-Laakkalaan päin. Saatoimme ehkä nähdä siellä jonkun uimarannan ja ajattelimme, että viimehädässä pystytämme leirin sinne. Tasainen hiekka kuulosti hyvältä alustalta teltalle (käpyjen ja puunjuurien sijaan), eikä aurinkoa palvovat kaunottaret olisi myöskään haitanneet. Olessamme puolivälissä matkaa (Vaanianniemen ja Iso-Laakkalan välissä) bongasimme pari kalastajaa. Kysyttyäni neuvoa hyvän telttapaikan löytämisestä, kalastajamies osoitti sormella vieressä olevaa Varjansaarta ja sanoi : "tuolla on laavu". Mahtavaa ! yöpaikkamme oli selvinnyt ja suunnistimme (nyt jo varsin ikävähkössä aallokossa) kohti saarta (reittikartta nro. 6).

Laavu osottautui varsin mahtavaksi paikaksi. Aluksi päätettiin syödä hyvin, joten nuotio tulille ja makkarat keppiin. Taaniel oli muuten unohtanut kattilansa, mukinsa ja ruokailuvälineet, joten hän improvisoi hieman. Onneksi minulla oli yksi ylimääräinen kattila, mutta juoma-astian hän teki tyhjästä oluttölkistä ja lusikan veisti siinä paikan päällä. Teltan pystytys, minkä piti viedä vain 10 minuuttia, osottautui varsinaiseksi operaatioksi. Vaikka kuinka luulimme sen mahtuvan laavun sisään, se ei vaan halunnut sinne mennä. Tovin taisteltuamme, päädyimme suosiolla pystyttämään teltan maahan, sileimpään kohtaan mitä löysimme. Vähän vinossa, muutama puunjuuri ja käpy kylkiluiden välissä, mutta kyllä se uni hyvin tuli kuitenkin.